Leipäkö myrkkyä?

Viime aikoina on leipää arvosteltu ja joidenkin arvelujen mukaan leipä on ihmisen terveydelle täysin sopimatonta ruokaa. Arvelujen sijasta on kuitenkin hyvä katsella, mitä tieteelliset tutkimustulokset leivästä ja terveydestä sanovat: ainakin runsaasti kuituja sisältävä täysjyvävilja on tutkimusten mukaan mitä terveellisintä ruokaa. 

Täysjyvällä eletään terveellisemmin

Leivän terveysvaikutuksia voi tutkia monella tavalla. Yksi mahdollisuus on käyttää väestötason seurantatutkimuksia. Näissä yleensä tuhansia tai kymmeniätuhansia henkilöitä seurataan vuosien tai kymmenien vuosien ajan. Tutkimuksen alussa ihmiset ovat terveitä ja mm. heidän ruoankäyttönsä ja ravintoaineiden saantinsa selvitetään. Tämän tyyppisillä asetelmilla on tutkittu mm. täysjyväviljan, vaalean viljan ja viljakuidun yhteyksiä kuolemiin ja uusiin sydän- ja verisuonitautitapauksiin tai kakkostyypin diabetestapauksiin seurannan aikana. Jotkut ovat myös selvittäneet leivän tai viljakuidun yhteyttä painon kehittymiseen.

Väestötason seurantatutkimukset antavat varsin johdonmukaisen kuvan leivästä ja terveydestä: täysjyväviljan ja viljakuidun runsas saanti vähentää todennäköisyyttä kuolla tai sairastua pitkäaikaiseen sairauteen seurannan aikana. Samoin täysjyväviljan ja viljakuidun runsas saanti suojaa ylettömältä painonnousulta. Näissä tutkimuksissa on voitu ottaa huomioon tuloksia sotkevia taustatekijöitä, kuten tupakointi, liikunta ja ihmisten koulutustaso. Täysjyväviljaa koskevat tulokset eivät siis selity jollain muulla viljankäyttöä ja terveyttä yhdistävällä tekijällä, kuten vaikkapa liikunnalla.

Vaalean viljan ja terveyden yhteys ei tutkimuksissa ole yhtä selkeä, mutta tulokset viittaavat pikemminkin vaalean viljan haitallisuuteen. Leipä on siis terveellistä, mutta vain silloin kun valitsee täysjyväleipää. Myrkkyä ei vaalea leipä tietenkään ole, sitä vain pitää syödä harkiten ja riittävän vähän.

Miksi täysjyvävilja on terveellistä?

Leipä on terveellistä, koska sen ravintoainetiheys on suuri eli siinä on energiasisältöön nähden paljon ravintoaineita. Yltäkylläisyydessä elävälle nykysuomalaiselle leivän terveellisyyden peruspilarina on kuitenkin ravintokuitu, eli imeytymätön hiilihydraatti, jota täysjyväjauhossa on n. 15 %, ja ruisleipäviipaleessa 3-4 grammaa.  Täysjyväleipää parempaa kuitulähdettä on vaikea löytää. Täysjyvävilja sisältää lisäksi paljon vitamiineja ja hivenaineita ja biologisesti aktiivisia yhdisteitä, esimerkiksi antioksidantteja. Suomessa, kuten useissa länsimaissa, kuidun saanti on liian alhaista. Kuidun määrän lisääminen ruokavaliossa on yksi niistä elintapamuutoksista, joilla suomalaisessa DPS-tutkimuksessa tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen pystyttiin estämään.

Viljassa on ravintokuidun sekä lukuisten vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi ”kanssamatkustajina” muita pieniä yhdisteitä, kuten fenolihappoja ja lignaaneja. Nämä ovat tärkeitä suoliston bakteereille. Näyttää selvältä, että osa täysjyväviljan terveysvaikutuksista tulee sitä kautta, että ne auttavat ylläpitämään suolistossa ihmisen terveyttä edistävää bakteerikantaa ja bakteerien aineenvaihduntaa.

Teksti: Mikael Fogelholm, Keventäjien asiantuntija ja Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen, VTT ja Itä-Suomen yliopisto

Katso asiantuntijoiden haastattelu Katsomossa.

Liity Keventäjiin!